Flunssa ja räkä on pitänyt minut ja puolison aika tiiviisti erillään viime päivät. Tänää aamupala pöydässä kinusin aamupusua puolisolta joka katois ihoten : Ai joku limapusu vai?
Siitä poiki ajatus, kuinka onnistuisi pusulakko, olisiko se vaikeaa, millä hetkellä eniten kaipaisi pusuja?
Tykkään suukotella, pusutella. Aamu ei ala jos ei saa aamupusua, työpäivän jälkeen on ihana tulla kotiin kun saa tervetuloa kotiin pusun, ruokaa on kiva tehdä kun toinen käy nuuskimassa niskaa ja suukottaa hellästi. Ja mikä ihaninta, nukahtaa kainaloon ihanien iltapusujen saattelemana.
Pusut ja suukot on parisuhteen sokeri. Ja siitä sokerista en halua luopua.
Nyt räkä ja flunssa -hyvästi ja näkemiin.
Pusut vallatkoon päivämme, mielellään heti, kiitos !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti