Niinpä siinä sitten...

kävikin, että lauantai-iltana flunssa kaatoi minut sänkyyn. Mukaansa antoi 37,5 lämpöä ja kamalan yskän. Muutaman tunnin sain nukuttua ja kellon ollessa puoli kolme yön pimeinä tunteina en saanut enää nukutuksi. Sohvalle siirryin yskimään ja odottamaan puolison heräämistä. Puoli seitsemän kurvattiin Peijaksen päivystykseen.

Kotiin tuomisiksi sain poskiontelontulehduksen, korvatulehduksen sekä antibiootti kuurin ja sairaslomaa. Odotellessani pääsyä lääkärille sain 1000mg panadolin, mutta sekään ei vienyt pientä lämpöä pois. Olo oli todella kurja. Eikä olo ole oikeastaan vieläkään helpottanut. Sohvalla makaaminen pakottaa ja vihloo selkää, mutta pysytyssä ei jaksa olla 15minuttia pidempään. Takapiha on suurin nähtävyys tällä hetkellä kun haluaa vähän vaihtelua seinien ympäröimään elämään.  Ahdistaa kun voimat on loppu ja ei jaksa, mutta silti tekisi edes vähän mieli tehdä jotain. Telkkaria olen uhannut heittää tee mukilla jo useaan kertaan, sieltä kun ei tule mitään järkevää katsottavaa.  Pikkaisen olen jaksanut virkata, se on tarpeeksi rauhallista, mihin voimat riittää ja siinä saa hetkeksi muuta ajateltavaa. Ainoa vaan, että en oikein keksi mitä virkkaisin, muutaman heijastimen viimeistelin joulupaketteihin, mutta mistä löytäisi kivoja nopeita virkkaus ohjeita, niitä kaivataan nyt enemmän kuin kipeästi 

Ystäväni kävi äsken pyörähtämässä, tuomassa joululahjan ja samalla piristi kyllä kummasti tätä tunkkaista oloa. 

Lääkäri lupasi että tiistaina pitäisi olon helpottaa, toiveet heitetty siis huomiselle..