Herkistyminen on minulle niin ominaista. Tänään taas sai, niin purra alahuulta ettei kyynel meri valuisi pitkin naamataulua.
Tanssi, rytmi ja musiikki miten voi ollakaan niin upean näköistä. Veljen tyttö (11v.) tanssi taitojensa mukaan upeasti alkeisryhmässä. Olen ollut tuota perinteistä tapahtumaa todistamassa jo neljänä vuotena peräkkäin ja joka kerta se saa sydämen pamppailemaan kun taidokkaat tanssijat liikkuvat rytmi veressä. Ja liikuttavampia ovat ne 7-9vuotiaat jotka haparoiden hymy huulilla yrittävät pysyä ryhmän mukana.
Tanssi, se voisi olla ihanan vapauttavaa jos sitä osaisi. Mun tanssit jää pimeisiin ala-aste diskoihin tai mopin varressa hytkymiseen koti oloissa.
Mielen matalaksi vetää vain Suomen häviö. Mutta Mikko Koivun sanoja lainaten ”sitä saatiin, mitä tilattiin”.
-Kiitos kuitenkin hienosta turnauksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti