torstai 5. joulukuuta 2013

Polttari-postaus

Olen yrittänyt useaan kertaan tällä viikolla kirjoittaa viime viikonloppuisista polttareistani, mutta se on ollut vaikeaa. Mulla on koneelle tallennettu monta versiota ja ajatusta siitä miten polttareistani kertoisin.
Päivä oli upea, mieletön, yllätyksellinen ja täynnä tunteita. Polttariaamuni alkoi kello kahdeksan kun kaasoni rynnivät sisään ja pisti pöydän koreaksi aamupala tarpeillaan. Mansikoita, mustikoita, hedelmiä, leipää, skumppaa, suklaata ja kahvia ilmeistyi pöytään ennen kun ehdin edes tajuta mistä on kyse. Päähäni iskettiin ihana kruunu panta ja käteen ilmestyi, noh, ihan mun tyylinen skumppalasi.
Siitä siis käynnistyi mun polttarit.
Polttari päivä oli suunniteltu täyteen ohjelmaa, sopivasti kaikkea.
Kävimme ensimmäiseksi Hopeasavi- kurssilla tekemässä hopeariipusket sekä kaasot suunnitteli minulle käsikorun (jonka tulen esittelemään täälläkin myöhemmin).
Päivään mahtui lottorivin tekemistä, kahvittelua patongin ääressä.
Kiertelyä mun nuoruuden maisemissa, jossa minun piti heittää suolaa olan yli ja huutaa kolme kertaa "Paha pois". Näitä huutoja käytiin huutamassa mm. ammattikoulun pihalla, exän entisellä kotipihalla, exän työpaikan edessä ja meidän entisen kodin luona.
Oman itsensä ylittämistäkin päivään sisältyi, kävimme nimittäin seinäkiipeilemässä ja minä hurjapää ihan innostuin hommasta niin että kiipesin kaksi korkeaa seinää, hui. Jalat tärisi mutta kivaa oli.
Ruokaa saatiin mahan täydeltä ja vähän ylikin ystäväni kotona, jossa oli mahtavat pöperöt väsätty valmiiksi. Istuttiin rauhassa ja nautittiin yhteisestä ajasta. Kaasot oli kerännyt muistoja meidän yhteisestä ajasta (kuvia mun lapsuudesta, mun tekemiä synttärikortteja yms.)
Ja silloin kun vähiten odotin ovikello soi ja yhtäkkiä sieltä tuli kosmetologi tekemään mulle käsihoitoa. Ja taas olin äimänkäkenä (ja joo tirautin tässä vaiheessa jo illan 1000:n kyynelryöppyni)
Illan kruunasi mikäs muukaan kuin JÄÄTELÖBAARI sekä serkkuni ihana videotervehdys (serkkuni kun ei valitettavasti päässyt osallistumaan itse polttareihin).

Illalla ei säästelty kyyneleitä, tunteet pinnassa koko päivän ja voin sanoa että vielä tätä nyt tässä kirjoittaessa nousee kyyneleet silmiin. Niin onnellinen olen noista ihanista ihmisistä jotka kuuluvat elämääni. Teitte minulle ikimuistoisen päivän, jota en tule ikinä koskaan unohtamaan. Tästä on hyvä jatkaa kohti kesän juhlia.
Niin kuin yleensä polttareihin päättyy kaasojen hommat, niin meillä käy päinvastoin.
Tästä ne vasta alkaa!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti