torstai 31. lokakuuta 2013

Talouden pohdintaa

Raha
Olin viime perjantaina työkaverillani kylässä jonne tuli myös meidän tiimin entinen työkaveri. Istuimme iltaa ja söimme hyvää ruokaa. Meillä on tarkoitus kokoontua kolmisteen aina jokaisen luokse vuorollaan kyläilemään ja syömään jatkossakin.
Siinä illan aikana puhuttiin ja pölötettiin kaikenlaista. Suurta pohdintaa kuitenkin aiheutti raha ja sen käyttö parisuhteessa. Molemmat työkaverini ovat kumpikin tahoillaan olleet reilut kymmenen vuotta parisuhteessa. Kysymys kuului, kuinka menot jaetaan parisuhteessa samassa taloudessa?
Yksi kertoi että heillä on yhteinen tili, tili jonne molemmat laittaa kuun alussa tietyn summan, sieltä maksetaan laskut (laina, vakuutukset, netti, sähkö yms muu yhteinen) ja kauppalaskun maksaa lähinnä se joka sinne sattuu menemään.  Isot hankinnat pariskunta maksaa puoliksi.
Toinen kertoi että heillä on ns. omat rahat. Kotona hyllyllä on kauppakukkaro, johon laitetaan joka kuukausi tietty summa rahaa ja sillä käydään kaupassa.
Mielenkiintoisia toimintamalleja ja ajatuksia pohdin.
 
Keskustelu riitti. Siinä samassa välissä ehdin pohtia meidän rahan käyttöä.
Meillä on alusta asti rahat ollut yhteisiä. Ei yhteistä tiliä tai tarkkaa sopimusta mistään. Ainoa mikä on sovittu, on asuntolainan maksu puoliksi. Ja koska asuntolaina menee minun tililtä siirtää puolisoni tililleni oman osuutensa joka kuukausi.  Muuten esim. ruokakaupassa, ei me pohdita tai mietitä että maksatko sä puolet ja mä puolet tai muutenkaan. Se maksaa kummalla on rahaa periaatteella. Laskuissa on ajan saatossa tullut sellaisia sopimuksia (perinteitä) että mä maksan yhtiövastikkeen ja netin, puoliso hoitaa auton vakuutukset ja yleensä koirienkin. Kaikki muut laskut maksetaan sitä mukaa kun ne tippuvat postiluukusta. Isommissa hankinnoissa kuten huonekalut tms. niin saatetaan miettiä kumpi sen maksaa, mutta ei siinäkään sen ihmeemmin rahoja jaeta. Toinen maksaa nyt ja toinen vaikka ensi kerralla.  Tämä on toiminut meillä mallikkaasti, eikä koskaan ole tullut mitään ongelmia tai riitoja rahasta.
Kaikesta huolimatta päätimme puolisoni kanssa, että otamme täksi kuuksi käyttöön ”kauppakukkaron”. Oikeastaan enemmän sen takia, että haluan oikeasti tietää, paljonko meillä menee rahaa kuussa ruokaan. Olen nimittäin huomannut että olemme taas vähän unohtaneet sitä hyvää käytäntöä käydä kaupassa kerran viikossa, suunnittelemalla viikon ruuat valmiiksi. Nyt taas tulee vain pikaisesti haettua jotain, ja silloin tulee heräteostoksia ja rahaakin kuluu enemmän.  Ajatuksena olisi saada säästöön kuussa rahaa pikkaisen edes enemmän, kun tuossa on tulossa aika suuriakin hankintoja loppuvuotta ajatellen.
Täksi kuukaudeksi kukkaroon laitetaan 300e ja sen mukaan pitää kuukauden ruokaostokset saada. Meillä kuukauden ruokaostokset sisältävät myös kolmen koiran ruuat. Katsotaan kuinka käy. Itse olen innoissani tästä kokeilusta, josko sitä samalla innostuisi taas tekemään ruokaa.
Infon kuun lopussa kuinka kävi.

3 kommenttia:

  1. Me kokeiltiin myös viime talvena tuon tyyppistä. Kuukaudessa meillä meni kahdelta hengeltä ruokaan n. 170 euroa. Ei siis ostettu pahemmin mitään ylimääräisiä herkkuja ja suunniteltiin tarkemmin syömisiä. Tuo oli aika hyvä herätys, koska jos vaikka hakee ihan vaan viikonlopun ruuat ja ostaa siihen vähän niitä herkkujakin, niin helposti siihen saa menemään jo viisikymppiä. Ihan hyvä välillä laskeskella, niin huomaa, miten helposti sitä saa vähän säästettyä. Kerro sitten, miten teillä kävi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiinnolla lähdetään katsomaan. Kauppalaskun pieneminen ei olisi pahitteeksi :)

      Poista
  2. itsekin olen pohtinut, pitäisikö meitinkin kokeilla tuota kukkaronpienennystä...Meillä myös rahat ovat "yhteisiä", ovat olleet sitä melkein alusta saakka.Se kenellä on rahaa tai sattuu olemaan rahapussi lähempänä maksaa. Kuitenkin juurikin näin, että isommat ostokset mietimme kumpi ostaa vai ostetaanko puoliksi... Nää on näitä juttuja joissa jokainen pariskunta tekee ihan eritavalla. Mutta itse tykkään tästä tyylistä, että molemmat maksaa, eikä kumpikaan marmata "mä ostin viimeksi 100€ kaupasta, joten nyt sä maksoin 70€ ja maksat 30€ seuraavalla kerralla sitten"...Eli ei siis tarkkaa kirjaa todellakaan pidetä, mut ei kumpikaan kummankaan siivellä hyppele :)

    VastaaPoista