"Tädin pinna venyy"

Minulla on suuri kunnia olla täti 12vuotiaalle tyttöselle.
Tai sellainen tyttönen se minun mielestä on.
Tuo tyttö on veljeni vanhin lapsi ja olemme olleet todella lähesiä aina.
Mitä nyt muutaman vuoden aikana olen huomannut kavereiden tärkeyden ja oman roolini vähän häviävän sinne kiireisen esiteininin nopeisiin HEI huuhtojen sekaan.

Sunnuntaina kuitenkin suuntasimme yhdessä Wanhan sataman käsityömessuille.
(Tyttö tykkää kovasti käsitöistä ja siitä on tullut meille sellainen yksi yhteinen juttu).
Noh, mites sen sillai nätisti sanoisi, olen tässä huomannut viime aikoina että alkava murrosikä alkaa näkymään tytön käytöksessä aika selvästi. Lisäksi huomaan että tuo tyttö muistuttaa erehdyttävän paljon minua tuossa samassa iässä.
Päätin jo lähtiessä yrittää venyttää pinnaani ja päätin etten hermostu ihan pienistä.
(Pinnan menettäminen on ollut ihan hirvää minulle itselleni, koska välitän tuosta tytöstä ihan kamalasti ja kun huomaan häenen teiniangstit päässäni vain poksahtaa se pinna menee poikki).

No mutta pitemmittä puheitta lainauksia sunnuntaista:
(T-tyttö / M-minä)
Istumme bussissa
T- hei tuolla oli hesen mainos, mä niin haluaisin JUUSTOMÄTTÖHAMPPARIN
M-Aijaa, no katsotaan. Ajattelin kyllä et syötäis siellä messupaikalla jotain. Mutta katsotaan...

Päästään messupaikalle
T-ai kauhee ku mulle tuli nälkä..
M- aijaa, no käydään sit heti hakemassa jotain tuolta kahviosta
T- niin mut entäs se JUUSTOMÄTTÖ?
M-no ei me nyt sitä voida mennä syömään kun just tultiin tänne messuille.
T-niin no joo kyl mä jaksan odottaa..

Kierrellään ja katsellaan
T-Ai kauhee ku nää on kalliita..
M-Niin, nää on ihan kuule käsityötä, näitä myymällä nää ihmiset tienaa palkkansa.
T- No mä en ainakaan aijo ostaa täältä mitään.. (HUOMAA ajatuskuplassa oleva JUUSTOMÄTTÖ)
M- mmm.. (sanatonta viestintää)

T-mä haluun ostaa noit hamahelmiä,ai kamala maksaako ne 10e toi pieni pussi?
M-ei varmasti maksa niin paljon, mennään kattoo lähempää?
M-no katoppa maksaa vaan 1e pussi, ostetaanko?
T-no joo ku mä haluaisin tehdä sellaisia sisiliskoja, korvakoruja.
M-Okei, kuullostaa kivalta, onko sulla ohje tai joku?
T-NoMistäMullaSellainenMukaOlis?
M-niin että ajattelin että osaatko tehdä niitä?
T-no en, en mä niit sit haluu... *kääntyy jo seuraavalle kojulle*
M-*jää suu auki katsomaan* mitä täällä tapahtuu?

JUUSTOMÄTÖT syöty ja istutaan junassa
T-mä haluaisin vessaan...
M-tossa  olis toi junan vessa?
T-EN todel mee sinne
M- no tässä menee sit reilu puoli tuntia ennen ku ollaan kotona?
T-Miten niin? miten täs niin kauan voi mennä, voi apua.
M- *luettelee kaikki asemat*
T-no kai se on pakko sit mennä tohon vessaan, tuut sit mukaan
M-Tuun siihen ovelle
T *tutkii vessaa* ei tääl oo ees paperii
M- on siinä katsos tuossa *iso rulla roikkuu pöntön vieressä*
T- No hyi tää on varmaan likanen, en todellakaan jää tänne.
M- selvä
Junassa istuva nainen kysyy ystävällisesti oliko vessa sotkunen (kun kuulee meidän ajatustenvaihdon ja näkee mun tuskaisen katseen)
M-ei ei se ollut sotkuinen, yllättävän siisti, mutta mitä teet näiden teinien kanssa?
Nainen naurahtaa ja toteaa : antaa sitten pidättää.

Istutaan illalla sohvalla, tyttö haluaa virkata
 M- jos kokeilet tehdä bambulangasta tiskirättiä,voin opettaa pylväitä?
*innostuneena tartutaan lankaan ja koukkuun*
n.10sekunnin kuluttua*
T- Tää ei oo yhtään mun juttu
M-No ethän sä ole edes ehtinyt yrittää?
T- Joo ja en yritä, tää ei oo mua varten.
M- .....

Niin rakas, mutta välillä vähäm rasittava.