Hyvällä mielellä

Loman jälkeinen elämä on alkanut oikeastaan aika mallikkaasti.
Loman loppuminen ei tuottanut mulle minkään laisia ahdistuksia eikä töihin paluu tuntunut ahdistavalta. Ja näin neljän työpäivän jälkeen on edelleen kiva mennä töihin.

Kun kuuntelen työkavereitani tai vaikka vaan junassa vieressä istuvaa rouvaa joka puhuu puhelimeen, kaikilla tuntuu päällimmäisenä olevan ahdistus ja vatutus siitä että joutuu palaamaan töihin.
Itse asiaa pohdin ja mietin. Päätin etten jaksa tuhlata energiaani murehtimiseen, töihin on palattava koska loma loppui. Sillä selvä, ja ehkä ihan oikeasti mulla vaan oli oikeasti sellainen fiilis että töihin on mukava palata. Päätin myös ottaa loman "kiireettömän" ajattelun mukaan arkeen, mennään fiiliksen mukaan ei niinkään kellon. Yksikin ilta teki mieli lähteä koiran kanssa lenkille. Vaihdoin lenkki vermeet ja mentiin hölkkäämään. En katsonut kelloa, jos olisin katsonut, olisi vanha ajatus palannut mieleen. AI kauhee nyt pitää alkaa rauhoittumaan iltaa kohti, kohta nukkumaan että huomenna jaksaa töissä.
Ja kuinka ollakkaan, lenkin jälkeen oli ihana käydä suihkussa ja kömpiä peiton alle, nukkua ihan tarpeeksi ilman ahdistusta siitä että olisi pitänyt olla jo nukkumassa, koska....

Neljän viikonloma sujui hyvin. Nautin jokaisesta päivästä ja tein sellaisia asioita mitä halusin tehdä. Ilman stressiä ja kiirettä. Sain siivottua sellaisia paikkoja kotona jotka tuppaa yleensä "unohtumaan". Eli lomalla pesin mm. saunan, kaikki kaapinovet sekä pyyhin pölyjä sieltäkin minne silmät ei näe.
Se oli oikeastaan mukavaa ja puhdistavaa, kun oli aikaa ja aikaa. Saattoi pyyhkiä pölyjä ja soittaa Kaija Koota täydeltä teholta. Pysähtyä juomaan kahvia sohvan nurkkaan ja jatkaa pölyjen pyyhkimistä jos sattui muistamaan.
Virkkasin hulluna isoäidinneliöitä, siis niin hulluna että savu vain sauhusi. Tuloksena 110 neliötä. Muutama vielä niin katsotaan olisiko se torkkupeitto valmis.

Viimeisen lomaviikon vietimme lapissa (niinkuin olen maininnut aikaisemmin). Se oli loistava ajoitus, koska kolme viikkoa oli ehtinyt kotona pörräämään ja tehdä kaikkea vähemmän ja enemmän tärkeää, sai viimeseksi loma viikoksi unohtaa ns. koti hommat ja kun palasi lapista olikin suunta laittaa aivot työ asentoon ja kotikin oli aikas puhdas ja siisti.

Joten kiitos kesä, olit tosi mukava. Oikeastaan olit poikkeuksellisen rentouttava ja lämmin. Yhtään lomapäivää ei mennyt sadetta murehtiessa eikä ukkosta pelkäessä.
Kiitos myöskin siitä että jaksoit herättää auringon paisteella joka aamu ja sammuttaa valot sopivasti illan tullessa.
Nyt kuitenkin olen valmis syksyyn. Haaveilen jo kynttilöistä ja pimeistä illoista, sekä siitä isoäidinneliö viltistä ja teekupista.
Kiitos kesä, nähdää ensi vuonna. Tämmöiset +30asteen helteet riittää tältä kesältä ainakin minulle.