Omia valintoja,muiden murheita ?

Tämä asia on ajankohtainen ainakin näin kesällä*, ja nyt kun vielä luin yhdestä lehdestä aihetta koskevan artikkelin aloin pohtia asiaa tarkemmin (eikä asiaa auttanut yhtään se että kyseisen aihepiirin joukkoon pääsin myös Tallinnan reissullani).

No mutta kysehän on siitä että kun mä en juo, alkoholia.

Se ei olle mulle mikään ehdoton juttu, mutta pikku hiljaa siinä vaan on oikeastaan käynyt niin. Mun vanhemmat käytti runsaasti alkoholia ja se oli iso osa meidän lapsuutta. Muistan jo pienenä miettineeni etten kyseiseen hommaan halua itse tutustua. Kuinka sitten kävikään, ennen ripari ikää tuli vedettyä ekat kännit ja olihan se hiprakassa oleminen jotenkin niin siistiä ja coolia siihen aikaan. 

Niin ja kun kaikki kaveritkin niin minä perässä.

Pikku hiljaa se vain sitten ei ollutkaan enää niin siistiä. Muutaman kerran tuli otettua synttäreiden kunniaksi tai jostain muusta tärkeästä syystä. Viime vuosina se vain on sitten jäänyt kokonaan pois.

Ehkä pohjalla ajatuksena se että miksi juoda muutama kun voi olla ilmankin.

Uskon etten tarvitse alkoholia että olisin jotenkin rohkeampi isossa porukassa, tai että pystyn rentoutumaan. Ja joku joka minut tuntee voi ehkä ajatella että kyllä se olisi joskus kunnon kännin tarpeessa, mutta jos olen hiljainen isossa porukassa tai stressaantunut en halua muuttaa itseäni jonkun ilojuoman ansiosta. 

Sitä ollaan sitten sellaisia kun ollaan. 

Ja näin ollen olen ollut jo melkeinpä kaksi vuotta juomatta tippaakaan alkoholia.

Mutta se miksi tämä asia tähän tekstiksi asti päätyi, on se, että huomaan tämän asian olevan ”ongelma” monelle ihmiselle. Juomattomuuttani ihmetellään ja kummastellaan, voithan sä nyt edes maistaa tai ota nyt edes yksi – on ihan vakio lauseita (perhemuotoni johdosta en kuitenkaan saa ”oletko raskaana” kysymyksiä)

Nyt kun olimme Tallinnan risteilyllä (työporukassa jossa kaikki tietävät etten juo). Ihmiset joiden kanssa yleensä vietän töissä aikaa ja jotka ovat saman ikäisiä kanssani, katosivat jo ekassa mutkassa, minnekäs muualle kuin terassille. Kukaan heistä ei kysynyt minua mukaan. Aluksi en edes ajatellut asian olevan niin, juttelin ja vietin aikaa muiden kanssa (jotka ovat minua huomattavasti vanhempia). Mutta kun yksi työkaverini alkoi sitten ääneen ihmetellä miksi en liiku toisten kanssa ja sitä siinä sitten kaikki ääneen mietti ja tajusivat siinä sitten omassa viisaudessaan että sehän johtuu siitä kun ”sä et juo” ja siitäpä se sitten alkoi… Kysymykset ja selitykset.

Tuntuuko inhottavalta ku ne ei pyydä sua mukaan sen takia kun sä et juo?

Miks sä et muuten vois juoda vaik vaan muutaman, ollaan laivalla ja kaikkea? rentoutuisit säkin

Haittaako sua jos me juodaan? Etkö haluis maistaa? onks se sulle niin ku ehdoton ei?

ja yhtäkkiä tajuan että olisi paljon helpompaa tilata se siideri, niin ei tarvitsisi kenenkään ihmetellä ja minun miettiä vastauksia. 

No jätinpä tilaamatta –ihan kiusallani.

*siis juoksä terassilla vaan limuu?