Jos kurkataan menneeseen viikkoon, se näyttää tältä:
Maanantai: olin töistä kotona kuuden aikaan.. no koirien
kanssa touhutessa ilta ja yhdeksältä nukkumaan..
Tiistai: Töistä kiireellä kotiin, ja juosten junaan, sieltä
kummipojan kanssa jokereiden peliin (kiire tuli, mutta ihanaa oli) Sitä tuntee
itsensä niin paljon paremmaksi ihmiseksi kun näkee miten pienellä asialla saa
10vuotiaan pomppimaan innosta, tärisemään ja jännittämään. Sen pojan hymy
sulatti ja samassa unohdin sen kiireen ja seuraavan päivän aamuvuoron.
Keskiviikko: Töistä kotiin, ystävä tuli kylään pariksi
tunniksi (oli ihanaa istua hetki rauhassa, nauttia hyvästä seurasta ja käydä
läpi kuulumisia), sitten illan päälle tuli se edellisessä mainitsemani
TURVAMIES –istui meillä sen kolme tuntia.
Torstai: Menin töistä suoraan bussipysäkille vastaan veljen
tyttöä joka saapui meille viettämään iltaa. Tiedossa oli englannin läksyt ja
korujen tekoa. Ihanaa oli, mutta jotenkin se hermo vaan meinasi kiristyä niiden
läksyjen aikana (meidän sukua kun ei ole kruunattu englanninkielen taidolla)
Perjantai: Kauan odotettu, EI MITÄÄN OHJELMAA ILLAKSI, muuta
kun kauppa reissu, ja sekin tuntui aika rankalta. Väsytti ja turhautti. Illalla
lämmitettiin sauna ja katsottiin hetki Tintti leffaa ja lopulta kaaduttiin jo
ennen ilta kymmentä sänkyyn.
Lauantai: Edellisen yön olen nukkunut kuin tukki, herään ensimmäisen
kerran kuudelta kun puoliso päästää koirat takapihalle, seuraavan kerran herään
puoli yhdeksän kun kylmä koiran kuono haistelee korvaani. Puoliso nukkuu
vieressä. Ja kas kummaa, olen pirteä kuin peippo. Hyppään pystyyn, ruokin koira,
keitän kahvit, lähden ulos viemään koiria, pesen vessan, tyhjennän tiskikoneen,
pesen pyykkiä ja olen pirteämpi kuin pitkään aikaan.
Energiaa riittää, näköjään hyvin nukuttu yö on paras energia
ruiske vielä tähän aika harmaaseen vuodenaikaan.
Kohta hypätään autoon ja
lähdetään kummipojan lätkämatsiin. Hihii, näin siitä lauantaistakin tuli
kiireinen, mutta hyvällä tavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti