Anoppi kylässä

Torstai-aamuna puolisoni äiti saapui meille Keminmaalta kyläilemään muutamaksi päiväksi. Sen voin kyllä rehellisesti myöntää, että minua on onnistunut tuossa anoppi asiassa. Niin ihana ja mukava anoppi löytyy, ettei paremmasta voisi edes haaveilla.

Olimme suunnitelleet pientä ohjelmaa päivien kuluksi ja perjantaina vietimme vapaapäivää ja suuntasimme Kirjamessuille. Kirjamessuilla oli taas niin paljon nähtävää että. Mukaan ei kuitenkaan tarttunut hirveästi mitään ihmeempää, anoppi tilasi itselleen ihanat käsityöaarteet kirjat ja kaupantekijäisiksi sai kasan ihania lastenkirjoja sekä muita käsityökirjoja. Meillä on anopin kanssa paljon yhteistä, rakastetaan esim. käsitöitä aivan hirmuisesti.  Niinpä lauantai vietettiin ompelukoneen ääressä kun anoppi opetti minua ompelemaan vetoketjun. Hihii, lisäksi sain oppia housujen lyhentämisestä. Puolisoni on aika tappijalka ja näinpä minulle siirtyy nyt vastuu lyhentää jatkossa hänen housunsa. Pikkaisen jännitti kun 60euron farkut pitäisi alkaa lyhentämään, huh, kaikki kuitenkin meni hyvin. Puolisokin oli tyytyväinen lopputulokseen. Mutta itse taidan ensikerralla muutaman puhelun ottaa anoppilaan jos vielä housujen lyhentäminen tulee ajankohtaiseksi.  (Vaikka eipä se nyt mitään tähtitiedettä ollut.) Lauantaina ompelukoneen hyrinältä pidimme pienen tauon ja pyörähdimme Halvan tehtaanmyymälässä tuossa Tammistossa ja mukaan tarttui tietenkin….

mitäpä muutakaan

Illalla vielä ompelukoneen käsittelyyn pääsi minun kauan sitten Nappikauppa punahilkasta tilaamani kankaat. Muutamia kankaita löytyi kyllä ihan varastostakin ja niistä loihdin näihin uusiin hienoihin pussukoihini vuorikankaat. Vetoketjua en ollut ennen aiemmin ommellut joten anoppi oli oiva apu tässäkin tilanteessa. Ja pakko myöntää, ihan helppoa se ei ollut mutta sainpas kyllä ihanat pussukat ja muuten IHAN ITTE oon tehnyt!

Kankaita ja Eurokankaasta ostamani vetoketjut

Valmiit pussukat :)