Auts

Eilen illalla suunnittelin että aamulla herään aikaisin ja lähde Malmille käymää (Malmin apteekkiin kun tulee meidän koiran lääkkeet). Yllätyksekseni heräsinkin ensimmäisen kerran jo klo.06.00 ja tunsin saman tien hirveän päänsäryn ja siinä pohdin että uskallanko ottaa lääkkeen tyhjään vatsaan vai yritänkö vaan jatkaa unia, kellohan oli vasta niin vähän. No minä nukahdin, seuraavan kerran heräsin 8.30. Olo oli parempi, lähdin samalta seisomalta viemään koiraa ulos ja rupattelin puhelimessa puolisolleni. Kotiin tultaessa tein itselleni aamupalaa ja otin särkylääkettä. Ja siinä hetkessä se iski, kipu päässä oli niin kova että meinasi taju lähteä. Hain äkkiä pakkasesta kauratyynyn ja toisen kauratyynyn heitin mikroon (joskus aikoinaan kuuma-kylmähoito on ollut ainoa pelastus migreenin selättämisessä). Kylmä helpotti hetkellisesti, mutta en löytänyt mitään asentoa missä olisi hyvä olla, istua ei pystynyt, makuultaan ei ollut hyvä olla –oksetti. Seisomaan jos nousin, alkoi pyörryttää. Lopulta itkin, itkin ja pelkäsin mitä teen ja miten selviin –olenhan kotona vain tuon kuuron koiran kanssa. Laitoin puhelimen kaiuttimelle ja soitin puolisolleni, 15min se yritti kannustaa ja auttaa minua puhelimen välityksellä, yritti keksiä löytämään hyvää asentoa missä kipu vähän rauhoittuisi. Sellaista ei löytynyt. Puhelun loputtua pakotin itseni vain pysymään makuuasennossa ja rauhoittumaan. Olo oli todella kamala. Tuntui kun takaraivo olisi revennyt ja silmät pullistuisi päästä ulos.

Samaan aikaan lapin suunnalla puolisoni oli todella huolissaan voinnistani ja oli laittanut viestiä ihanalle ystävälleni ja veljeni vaimolle josko joku voisi käydä luonani katsomassa että olenko kunnossa. Puhelimet soi ja apua tarjottiin – se helpotti oloa tosi paljon, kiitos.

 Mutta päätin vain selvitä, makasin pakottaen itseni pysymään paikoillaan vaikka särky repi joka paikkaa. Jossain vaiheessa nukahdin.

Seuraavan kerran avasin silmät puhelimen soittoon ja veljen vaimon kannustamana uskalsin nousta sängystä hakemaan lisää lääkettä ja vaihtamaan kylmempään kauratyynyyn, ja taas takaisin nukkumaan

.

Tätä samaa rataa jatkui aamusta kello 14.00. Iltapäivällä olo alkoi helpottaa, uskalsin lähteä koiran kanssa ulos ja tehdä ruokaa, sain syötyä ja voimat alkoi palautua pikku hiljaa. Kuitenkin nukahdin vielä ja heräsin tuossa vajaa tunti sitten. Olo ei ole vieläkään paras mahdollinen, mutta ainakin tältä erää on migreeni selätetty.

Olipahan taas koettelemus!