lauantai 6. helmikuuta 2016

Mä tein sen...

Selätin mun kammon tehdä kaksi samallaista...
Siis tiedättekö, sen kun ekaa tumppua neuloo innossaan, mutta se toinen, tuntuu tylsältä..
Helposti jää yksinäinen jonnekkin lojumaan.

Noh. mä aloitin joskus säärystimet... jotka muhi ja muhi ja lopulta kävi niin että rakas koirani riepotteli keskeneräistä paria siihen malliin että silmukat karkasivat ja oli pakko luovuttaa.. purkuun meni koko homma..
Nyt sitten opettelin Magic Loop tekniikan ja vautsi miten mahtavaa.. Kaksi tulee siinä missä se yksi, joten uskalsin ottaa haasteen vastaan ja suunnittelin veljen vaimolle säärystimet joululahjaksi.

Löysin anttilan alelaarista kaksi kerää Novitan Joki- lankaa ja sen enempää miettimättä aloin hommii.
Noooh eihän se ihan niin helposti mennyt.. Langat oli solmulla ja huopuivat helposti ja vaikka mitä..
Jälkeen päin mietittynä jokin vähän vähemmän säikeinen lanka olisi ollut ihan kiva.
Noh Säärystimet ei valmistuneet jouluksi, mutta päätin etten luovuta.

Ja Arvatkaapa Mitä?? Nyt ne on valmiiiiina ja ne on niin kauniit.
Ei mitään erikoisia kuvioita vaan joustinta muutama sentti ja sitten ainaoikein neuletta,mutta lanka on niin kaunis väritykseltään että ei se muuta olisi tarvinnukkaan.

Mun oli pakko jo lähettää heti fiilistelykuvat veljen vaimolle ja se rakastu näihin, pian nämä pääsee lämmittämään oikeita koipia, minä toimin vain mallina...






Jeee, nyt uskallan ehkäpä aloittaa seuraavat säärystimet vaikka itselleni.

Hihiiiii <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti