ParisuhdePäivä

Piiiiitkästä aikaa päätin järjestää puolisolleni jotain kivaa.
Tää arki kun on ollut tässä taannoin hiukan haastavampaa kun tavallisesti, oli mukava keksiä jotain joka voisi vähän piristää.

Niinpä aamupäivän touhujen jälkeen (kahvit,suihkut,koirapuisto vierailut ja muut sellaiset)
suuntasimme kaupunkiin. Kaupungista Ruoholahteen ja Ruoholahdessa Kaapelitehtaalle.

Puolisoni oli ihmeissään, minne ollaan menossa.
Performanssisirkus? se luki ääneen, hiukan epäilevästi Kaapelitehtaan seinästä.

Ei nyt sentäs.
Kai, ehkä ei...

Vaan....
AKVAARIONÄYTTELYYN.

Ja miksi vai?
Puolisoni haaveilee akvaariosta. Silloin kun tapasimme, joku seitsemän vuotta sitten. Puolisolla oli silloisessa asunnossa 375l akvaario. Muutamina iltoina sitä tuijottelin (samalla tietenkin kun vilkuilin tulevaa puolisoani). Sittemmin tuli muutto ja akvaario ei mahtunut uuteen kotiin. Ja sille tielle jäi puolison akvaario harrastus. Monesti ollaan mietitty minne me saataisiin mahtumaan akvaario, vaikka vähän pienempi.. mutta ei olla vielä keksitty ratkaisua.
Anoppilassa komeilee myös akvaario joten tämä on varmaan joku perinnöllinen innostus.

No mutta siis se näyttely.

Helsingin akvaarioseura täyttää 70vuotta ja sen kunniaksi Kaapelitehtaalla järjestettiin iso akvaario näyttely. Näyttely on pystyssä viikon, siis itseasiassa huomenna viimeistä päivää.
(pääsymaksu aikuisilta 8e).
Me ei oltu ainoita jotka sinne oli menossa vaan porukkaa piisasi ihan jonoksi asti.
Onneksi me satuttiin hyvään saumaan ja saatiin suht rauhassa kierrellä ilman suurempia jonotuksia.

Mä en hirveästi kaloista tiedä, mitä nyt joskus -90luvun alussa meillä oli kultakala, lasimaljassa. Joo.
Mutta oli ne vaan upeita. Ihasteltiin ja kummasteltiin yhdessä.

Paikalla oli myös akvaarioharrastajia joiden kanssa sai keskustella ja jutella akvaarioista.

No akvaariot oli loppujen lopuksi aika nopeasti katsottu, ja koska tungos alkoi olla jo aikamoinen päätettiin jatkaa matkaa.
Pyörähdettiin Ruoholahden kauppakeskuksessa ja kummatkin huomasi mahassa pientä murinaa.
Päätettiin hypätä bussiin ja lähteä Tony`s deliin BLINI viikoille.
Ja nyt tässä kohtaa on pakko tunnustaa, mä en ole ikinä syönyt blinejä. Monena vuotena meidän on pitänyt, mutta aina se vaan on jotenkin jäänyt..
Olin siis ihan innoissani...

Nams. Oli kyllä aikamoista herkkua, 6 eri täytettä ja arvaa vaan tuliko masu täyteen.

Aivan täydellinen päivä.
Hymyjä, pusuja ja paljon hyvää mieltä.
Näitä tarvitaan.



Pieni murina multa pääsi kuitenkin...
Meidän oli tarkoitus käydä kotimatkalla lankamaailmassa, mutta sepä olikin mennyt jo neljältä kiinni.
Harmitti ja kovaa.
Mutta... koska kello oli 16.10 ei asialle voinut mitään.
Onneksi uusia päivä tulee, ehkä ehdin sinne joku toinen päivä.