Pienellä asialla on suuri merkitys

Tää taas kuuluu kategoriaan höpötyksiä.

Mutta siis mä pelkään tai en mä pelkää, mutta en siedä enkä tykkää hammaslääkäristä.
Siellä haisee pahalle, niistä laitteista lähtee inhottava ääni ja mua ahdistaa olla suu auki.
Ja lisäks olen saanut viettää lapsuudessani hammaslääkärissä ihan liikaa aikaa.

Muistan pienenä kun ala-asteella mentiin luokan kanssa hammastarkastukseen, se oli kamalaa.
Pareittain huoneeseen ja siinä makaat suu auki ja hammaslääkäri haukkuu kaverin kuullen kuinka huonosti on hampaat taas hoidettu.
Noh sanotaan niin, että mun lapsuudessa äiti ei ollut kauhean aktiivinen siinä että olisi valvonut tyttärensä hamaiden hoitoa ja saattaa olla että sitä jäi muutaman kerran ne hampaat pesemättä.
mutta se saarnaaminen, pelottelu ja muu sellainen aiheutti sen etten enään sinne hammaslääkäriin halunnut mennä.
Pikkasen isompana hoidin kyllä aktiivisesti hampaitani, mutta silti hammaslääkäri oli melkein kurkussani kiinni ja kehoitti pesemään vielä paremmin.
Kunnes ajan saatossa selvisi, että minulla on perintönä huonot hampaat -helposti reikiintyvät ja syljen eritys on sellainen joka lisää karieksen syntyä. Harjaa vaan mutta silti voi tulla reikiä.

Kasvoin ja kehityin, harjasin ja jynssäsin ja silti ne hammaspeikot hillui mun suussa.
Monet kerrat karkasin hammaslääkäristä, valehtelin että ei saa porata kun oli tärkeät juhlat illalla ja niin pois päin. Välillä hammaslääkäriin saatto mummo ja välillä isoveli oli ovella vahtimassa että en sieltä karkaisi.
Mummo oli paras. Se keksi että aina kun käyn reippaasti hammaslääkärissä saan palkinnon.
Ei se palkinto mitään karkkia ollut, vaan sain aina jonkun lelun/lehden tms.
Sen voimalla musta tuli rohkea hammaslääkärissä kävijä.

No mun ihana puoliso on jatkanut tätä perinnettä. Saan palkinnon aina hammaslääkärin jälkeen, vaikkakin nykyään käyn siellä jo melkein ihan mielelläni.

Eilen mulla oli tarkistuskäynti. Se ei pelottanut, koska tiesin että siellä ei porata.
Ajattelin jo valmiiksi varautua taas tuttuun myllytykseen huonoista hampaista.
Mutta meinasin pyörtyä tuoliin, kun hammaslääkäri iloisesti totesi että onpas sinulla hyvin hoidetut ja puhtaat hampaat. Taisin jopa kysyä että MITÄ?
Ja niin se vain sanoi, aikoi kirjoittaa asiasta myös tietojärjestelmään.
Ja voi istä ilon määrää, tuntui kuinka olisin leijunut pois siitä hammaslääkärin tuolilta.
Palkinnoksi itselleni marssin kahvilaan, istuin rauhassa kahvikupin ja croisantin kanssa nauttien, puhtaista ja hoidetuista hampaista.