Perjantaina kellon lähennellessä neljää, suljin työpaikan
oven takanani. Lumi hakkasi vasten kasvojani ja kasvoilleni nousi HYMY. Lunta.
Ei haitannut että sitä oli tullut paljon, ei haitannut vaikka se piiskasi pyryn
suoraan kasvoihini ja silmiä oli vaikea pitää auki. Ei haitannut vaikka housun
lahkeet oli märät kahlattuani bussipysäkille, ei haitannut vaikka juna-asemalla
huomasin junan olevan myöhässä, eikä haitannut vaikka jouduin odottamaan
20minuuttia seuraavaa junaa. Sisällä kutitti, sydäntä lämmitti. Olin vain niin
onnellinen siitä lumesta.
Ilta lenkki koirien kanssa sai melkein kyyneleet nousemaan
silmiin, miten nuo kaksi karvaista ovatkaan onnellisia lumesta. Ei kuraa ja
märkiä tassuja vaan puhdasta ihanaa pöllyävää lunta.
Lumi on kylmää ja tuuli tuntuu menevän luihin ja ytimiin,
mutta hymy ei haihdu huulilta.
Vihdoinkin tuli talvi.
Nyt laitetaan vielä ykköset päälle ja suunnataan työporukan kanssa pikkujouluihin,
jotenkin on niin hyvä ja kevyt olla :)
Nauttikaahan lumesta !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti