pitää..
kärsiä.
Se tuli eilen kyllä enemmän kuin selväksi. Varasin nimittäin
itselleni ex-tempore ajan kulmien ja ripsien värjäykseen sekä muotoiluun. En
ole aikaisemmin käynyt kosmetologilla vaan ystäväni on vuosia sitten muutaman
kerran värjännyt kulmani ja ripseni, mutta siis se eilinen ei tule koskaan enää
toistumaan.
Sillä hetkellä kun kosmetologi aloitti kulmien nyppimisen,
olin jo huutamassa halleluujaa. Tuntui tuskallisen kivuliaalta (olen luullut,
että kosmetologit käyttäisivät jotain kivun lievitystä esim. jääpalaa tai muuta
vastaavaa) saatika sitten siinä vaiheessa kun ripsiä alettiin värjätä, ei
mennyt kuin muutama hetki niin silmiä kirveli ja silmäni alkoi vuotaa aivan
kamalasti. Onneksi kosmetologi oli siinä vieressä ja saatoin siinä vaiheessa jo
sanoa että nyt ei taida kaikki mennä ihan putkeen. Kosmetologi alkoi päivitellä
että herran aika, ei ole koskaan ennen nähnyt että silmä vuotaisi noin pahasti.
Niinpä ripsien väriä alettiin heti pestä pois.
Huokaisin helpotuksesta, koska
kidutus oli siihen mennessä ollut jo aivan kamala. Mutta mitä vielä,
kosmetologi joutui alkamaan jollain vahvalla puhdistusaineella hinkkaamaan
kasvojani ja ripsiäni, koska silmäni oli vuotanut niin pahasti että koko toinen
puoli kasvoista oli musta. Siinä vaiheessa ajattelin että jos säilytän näköni
ja pääsen täältä pian pois, olen voittaja. Lopuksi pikainen vilautus peiliin
missä loisti turvonneet silmät, punaisen hehkuva iho kulmien nyppimisen
jäljiltä sekä tummaakin tummempana loistavat kulmakarvat.
Aurinkolasit päähän ja ulos, kiitos. Tästä eteenpäin nypin
kulmani kotona, koti konstein.
Ripsiin riittää perinteinen ripsiväri. Minähän
en ala moisesta kärsimään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti