Tästä se alkaa

Halu tehdä….

Rakastan tehdä käsitöitä. Kaikenlaisia.
En oikein tiedä mistä olen sen perinyt, ilmeisesti on hypännyt muutaman sukupolven yli. Jos nyt ei isäni maalauslahjoja oteta laskuihin mukaan, kun taas äiti ei osannut kunnolla edes tikku-ukkoa piirtää. Veljeni taas osaa piirtää hyvin, mutta ei oikein ole innostunut siitä hommasta sen enempää.

 Itse olen sellainen käsityöihminen, että innostun lähes kaikesta, mutta sitten innostus myös saattaa lopahtaa hyvinkin äkkiä. Tykkään kokeilla ja testata, jos jokin ei onnistu niin sitten siirrytään seuraavaan haasteeseen. Kaiken käsitöihin liittyvän olen oppinut itse, kokeilemalla ja testaamalla. Virkkauksen salat minun mieleen palautti ala-aste aikojen jälkeen rakas anoppi viime pääsiäisenä ja siihen hommaan hurahdinkin sitten kokonaan.

Tällä hetkellä olen hurahtanut villalankoihin ja kudevirkkaukseen. Kuteesta olen saanut aikaiseksi jo yhden sisustuskorin sekä ”maton”. Viime viikot olen tehnyt yhtä sisustuskoria ystävälleni, mutta miten ollakaan ei onnistu. Tuntuu kun olisin kokonaan unohtanut miten sitä ohjetta luetaan ja mitä mikäkin tarkoitti.. Hulluinta tässä on se, ettei edellisen korin tekemisestä ole edes kauaa. Voiko dementia iskeä ihan yllättäen?  Olen jo kolmeen kertaan joutunut purkamaan korin ja aloittamaan alusta. Ja nyt parhaillaan olen joutunut laittamaan käsityön jäähylle koska ranne ilmoitti irtisanoutumisestaan. Nyt sitten kädet syyhyten odotan neljättä purkaus urakkaa ja uudelleen aloittamista.

Mikä siinä onkin että aina sitä vaan jaksaa aloittaa alusta ja silti kuitenkin tuntuu ettei opi virheistään.. ?

Ensimmäinen kuteesta tehty kori