Muistikapasiteetti täynnä

Olen viime päivinä unohdellut ihan ihme asioita...
Saatan pyöriä kaupan hyllyjen välissä ja miettiä mitä ihmettä mun piti täältää ottaa... Saatan tuskissani soittaa jopa puolisolle joka meni jo edeltä toiselle osastolle.
Kunnes tajuan että mulla on kauppalappu kädessä, eiköhän siitä saa selville mitä olin hakemassa.
Toinen että saatan matkalla töihin miettiä ja ajatella että pitää muistaa sanoa puolisolle sitä ja tätä, mutta kun se soittaa en muista yhtään mitä mun sille piti sanoa..
Sitten saan joskus puolen tunnin päästä ahaa elämyksen ja muista mitä se asia koskikaan.
En ymmärrä. Mitä on tapahtunut, voiko muistu tulla täyteen noin vaan?
vai onko syy jossain muussa?
Epäilen että on...

Nimittäin viime päivät minut on vallannut suunnattoman suuri ajatusten pulputus, huulillani on ollut hymy jota ei ole poistanut edes työstressi eikä kiireet. Naapurien huolet eikä pursuava pyykkikori.
Maistraatti on varattu loppu vuodelle ja juhlien suunnittelu alkanut ensi kesää ajatellen.
Huisin jännittävää
ja ehkä ymmärrettävää miksi ihan kaikki ajatukset eivät pysy järjestyksessä tässä pääkopassa.

Luulenpa että bloginikin saa pian olla apuna pursuavien ajatuksieni ja ideoiden kanssa.